KILPAILUKAUDEN AVAUS JA 10MILA 5/2017
Kävin avaamassa keväisen kilpailukauden juoksemalla skabat eteläisessä Virossa ja harjoitellen samalla mm-kilpailujen harjoitusmaastoissa.
Kilpailukausi oli todella mukava aloittaa, sillä tiesin olevani hyvässä kunnossa ja talviharjoittelu oli ollut hyvin onnistunut. Viron reissun anti oli loistava ja reilun viikon päästä onkin näytön paikka katsastuskilpailujen merkeissä. Nyt takana on kaksi lyhyttä leiriä kyseisissä maastoissa ja olo on luottavainen siellä tekemisen suhteen. Saa nähdä kuinka pitkälle kevät on Virossa edennyt ja tuleeko se vaikeuttamaan suunnistamista kuinka paljon. Maastot kun olivat paikoin melko tukkoisia jo vaikka lehtiä ei puissa ollut lainkaan. Katsastuksissa aion kilpailla kaikilla matkoilla ja puskea niin lähelle kärkeä, kuin suinkin mahdollista.
Kotimaan kilpailut ovat startanneet vähän kaksijakoisesti. Heti kättelyssä Saaristorastit onnistuivat loistavasti, mutta sitä seuranneet Siljarastit ja Finnspringin huippuliiga sujuivat vähän alavireisesti. Vielä kaikki palikat eivät ole napsuneet ihan kohdalleen, mutta edellytyksen hyvän tuloksen tekemiseen pitäis olla olemassa. Kilpailutahti on toistaiseksi melko rivakka ja joka viikonloppu on edessä uusi startti. Seuraavana vuorossa Huippuliigan osakilpailu Sipoossa sprintin merkeissä, josta seuraavana päivänä SM-maastot joissa aion käydä myös kilpailemassa.
Karttapalat järjestyksessään Saaristorastit, Siljarastit, sekä Finnspring. Kuvaa klikkaamalla koko kartta aukenee domassa.
Kun kotimaan kilpailut oli saatu käyntiin ja muutama viikonloppu paleltu kisapaikoilla hyvinkin kylmässä kevätsäässä (Finnspringissä satoi välillä jopa lunta), oli vihdoin edessä 10Mila viikonloppu Göteborgissa. Joukkueemme oli todella hyvä ja koko porukka odotti kilpailua suuresti. Yhtään sairastapausta ei ollut ja tiimiimme vahvistui entisestään täksi kaudeksi seuraamme vaihtaneista Olli Ojanahosta, Ollipekka Heikkilästä, sekä Riccardo Scaletista, jotka juoksivat kaikki ykkösjoukkueessamme. Kaikesta huolimatta aamun sarastaessa Partillessa oli meillä tyytyminen 24. sijaan, joka jää yhden pykälän parivuotta sitten tekemästämme melko nappisuorituksesta. Odotukset ennen kilpailua olivat melko korkealla, joten tulos ei paljolti mieltä lämmittänyt. Oma osuuteni oli kuin toisinto viimevuotisesta Jukolan viestistä, eli aika karmea suoritus. Pääosin hyvää vauhdikasta yösuunnistusta, keskivaiheilla pieni herpaantuminen ja loppuun jäätävä pummi. Tällä kertaa pääsin aivan kilpailukeskuksen läheisyyteen, ennenkö kasetti (sekä kompassi) hajosi muutaman nopean tapahtuman seurauksena aivan viimemetreillä. Harmitus on tietty kova, mutta ei auta kun nostaa katse kohti Joensuu-Jukolaa ja alkaa valmistautumaan siihen parhaalla mahdollisella tavalla. Toivottavasti lumet ehtivät sulaa Joensuusta ennen kesäkuuta.