SYKSYÄ 9/2015
Syksy on pitkällä ja kilpailukausi lähenee loppuaan. Loppukesä MM-kisojen jälkeen hujahti kilpaillessa vielä O-Ringenin rastiviikolla ja leireillessä kotimaassa nuorten maajoukkueen kanssa Kärkölässä. Liiton VOL-leirillä ennätin käydä Kisakeskuksessa ja muutamissa pienissä kansallisissa tuli juostua uupumukseen saakka. Yhtenä mieleenpainuvimmista harjoitusmaastoista syksyltä mainittakoon Hollolan Tiirismaa, missä jokaisen suunnistajan kannattaisi käydä taitojaan koettelemassa! Aivan upea ja teknisesti hyvin haastava maasto- suosittelen.
Syksyn SM-kilpailu urakka lähti käyntiin muutama viikko takaperin pitkänmatkan kilpailulla Raaseporin Tenholassa, missä sijotuin kuudenneksi. Vaikka tossu liikkui avokallioilla rivakkaan niin loppumatkasta tuli useita isoja virheitä, mitkä tiputtivat minut kärkisijojen ulkopuolelle. SM-pitkän tulokset ja reittihärveli vielä tutkailtavissa alla:
Viimeviikonloppuna käyty SM-sprintti Epilässä ei tuonut erityisiä juhlimisen aiheita kun sinnittelin kinkkisellä radalla hädintuskin plaketeille ollen juuri kymmenes. Sprinttiote oli hiukan hukassa vähäisten sprinttiharjoitusten vuoksi ja ajatukset olivat muutenkin jo vähän seuraavan päivän viestissä. Tulokset ja reittihärveli alla:
Viestit käytiin Hämeenkyrössä, jossa meillä oli ennakkoon melko kova joukkue: minä, Veli ja Topi.Oli mukava päästä avaamaan viestiä ja jalat tuntuivat tosi hyviltä edellispäivän sprintin jälkeen. Lähdin paukusta sähäkkään, sillä tykkään olla määräämässä kärjessä vauhtia, jonka lisäksi en pidä jos muut suunnistajat rajoittavat yhtään maaston havainnointia alkumatkasta. K-pisteellä johdin porukkaa ja ennätin hyvin vilkaista ensimmäisiä välejä. Jostain syystä en meinannut saada kuitenkaan suunnistustani sujumaan toivomallani tavalla vaan koukin jatkuvasti ja Pyrinnön Anssi oli hilkulla kadota näkyvistäni muutamaan otteeseen. Monesti jouduin jalalla korjaamaan pieniä suunnistusvirheitä ja hieman puolenmatkan jälkeen olimme Anssin kanssa karistaneet muut aloittajat perästämme. Loppumatkasta tiemme erkanivat ja onnistuin saamaan vaihtoon mennessä pienen etumatkan ennen toisena vaihtanutta Pyrintöä. Hyvältähän se aina tuntuu aloitus voittaa ja Veli lähti jatkamaan viestiämme. Veli tuli vaihtoon pitäen eron toisena olleeseen Pyrintöön samana ja Topi pääsi irti ankkuriosuudelle minuutin ennen Aleksia. Hopeaan oli kuitenkin tyytyminen, kun Topille tuli suurehko virhe ja Aleksi pääsi työntämään ohi. Tiukka skaba kaikenkaikkiaan! Edellispäivänä velipoika oli saanut pahvia voitettuaan pronssia sprintistä ja nyt meille ojennettiin hienot pusikot viestimenestyksen johdosta. Unohtumattomia palkintoja kerrassaan. Viestin kulkua voi tutkailla vielä jälkeen päin:
Alla vielä muutama otos viestistä:
Kuva Raino Lampinen
Kuva Kimmo Hirvonen
Kuva Raino Lampinen